Tuottajavastuu pitää renkaat ja mineraalit kierrossa

Kiertotalous: Vihreä siirtymä sekä EU:n sekoitevelvoitteet ja metsäkatoasetus edellyttävät yhä tehokkaampaa mineraalien ja materiaalien uusiokäyttöä. Suomessa toimiva tuottajavastuujärjestelmä luo toimivan pohjan materiaalien keräämiselle ja käsittelylle uusiokäyttöä varten, Tampereella järjestetyssä TYNKin Tuottajavastuuiltapäivässä todettiin.

Tuottajavastuuiltapäivä kokosi kiertotalousalan ammatilaiset yhteisten asioiden äärelle. Tuottajavastuu on tärkeää, sillä se luo pohjan yhä tärkeämmälle materiaalien kierrätykselle ja uusiokäytölle,

Tarve erilaisten materiaalien uusiokäytölle kasvaa. Syitä on kaksi: maapallon resurssit eivät kestä nykyistä lineaarista tuotantomallia, ja samalla uusiomateriaalien käyttö laskee lähes poikkeuksetta valmiin tuotteen hiilijalanjälkeä. 

Eri materiaaleja voidaan hyödyntää eri tavoin. Kaikkia kuitenkin yhdistää tarve tehokkaalle kierrätysjärjestelmälle.

”Kun vastuu kierrättämisestä kuuluu materiaalien tuottajille, siitä seuraa kustannustehokas ja kuluttajille edullinen järjestelmä. Tuottajayhteisöjen tekemä työ luo suomalaisen kiertotalouden perustan”, Tuottajayhteisöjen Neuvottelukunta TYNK:n pääsihteeri Maija Hirsmäki sanoo.

TYNK:n jäseniä ovat Suomen Rengaskierrätyksen tavoin myös 12 muuta tuottajayhteisöä. Ne vastaavat jäsentensä puolesta näiden markkinoille saattamien tuotteiden kierrättämisestä lainsäädännön mukaan. 

TYNK järjesti marraskuussa perinteisen Tuottajavastuuiltapäivän Tampere-talossa. Toimittaja ja tietokirjailija Kimmo Ohtosen juontama tapahtuma keräsi paikan päälle ja etäyhteyksien päähän yli 200 kiertotalouden ammattilaista.

Uusiokäyttö vaatii renkaassa toimivaa tuottajavastuuta

Suomen Rengaskierrätys on toiminut rengasalan tuottajayhteisönä vuodesta 1996, jolloin renkaita kerätiin Suomessa ensimmäisen kerran talteen. Kun ensimmäisenä vuotena renkaita kerättiin 15 372 tonnia, vuonna 2024 vastaava määrä oli 63 178 tonnia. 

Euroopan unionin asettama kierrätystavoite renkaalle on 95 prosenttia vuosittain markkinoille tulevien renkaiden määrästä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana renkaista on kerätty hyötykäyttöön lähes sata prosenttia. 

”Keräysjärjestelmä toimii hyvin, sillä koko rengasala on aktiivisesti ollut alusta asti mukana kehittämässä keräystä ja tekee tärkeän pohjatyön, kun renkaat siirtyvät kuluttajilta meille”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Anssi Takala sanoo. 

Kaikissa materiaaleissa yhä suuremmaksi kysymykseksi nousee se, miten materiaalia kyetään hyödyntämään uudelleen mahdollisimman monipuolisesti ja arvokkaasti kiertotalouden arvohierarkian mukaan. 

Renkaasta paikallisesti valmistettua uusioraaka-ainetta on Suomessa käytetty esimerkiksi kengänpohjissa ja urheilukentissä. Euroopassa yleistyvä kuivatislaus eli pyrolyysi rantautunee lähivuosina Suomeenkin ja lisää öljyksi ja kierrätyshiilimustaksi palautuvan renkaan uusiokäytön mahdollisuuksia.  

”Renkaiden hyötykäyttö monipuolistuu ja kehittyy jatkuvasti. Se edellyttää tuekseen hyvin toimivaa keräysjärjestelmää, jonka kehittämisestä pidämme rengasalan toimijoiden kanssa huolta jatkossakin”, Takala linjaa. 

SERin eli sähkö- ja elektroniikkaromua on Suomessa kierrätetty yli 20 vuotta. Serty Oy:n toimitusjohtaja Arto Puumalainen ehdottaa alalle nykyistä todenmukaisempaa tilastointijärjestelmää.

SER paljastaa: tilasto on todellisuutta ihmeellisempää

Tuottajavastuuiltapäivässä pääosassa oli SER eli sähkö- ja elektroniikkaromu, jonka kierrätys Suomessa täytti tänä vuonna 20 vuotta. Renkaan tavoin myös SER kiertää Suomessa tehokkaasti. Samalla SERiin liittyvä erikoisuus muistuttaa siitä, että tilastot eivät aina kerro totuutta kierrätyksen tilanteesta.

EU on asettanut tavoitteeksi kerätä vuosittain 65 prosenttia SERiä kiertoon siitä tonnimäärästä, joka SERiä vuosittain myydään. Nykyisin Suomessa käytännössä kaikki kuluttajalaitteet kerätään kiertoon, mutta silti Suomea uhkaa EU:n sanktiomenettely, SERiä kierrättävän Serty Oy:n toimitusjohtaja Arto Puumalainen sanoo. 

Syyt ovat uudessa teknologiassa, kuten ilmalämpöpumpuissa ja aurinkopaneeleissa. Massaltaan suuret laitteet ovat käytössä 20–30 vuotta. Nyt näistä syntyvät ja markkinoille laskettavat SER-tonnit kumoutuvat kierrätystonneina tilastoissa vasta 2040-luvuilla.

”On hullua, että keräämme talteen lähes kaiken mahdollisen ja silti meitä uhkaavat sanktiot. Siksi keräysasteen laskentaperusteita olisikin muutettava vastaamaan todellista tilannetta”, Puumalainen sanoo.

Suomen Akkukierrätys Pb:n toimitusjohtaja Johanna Alakerttula muistutti tuottajayhteisöjen tärkeästä tehtävästä. Tulavaisuudessa akkuaj tarvitaan 15 kertaa nykyistä enemmän. Mineraalien riittävyys edellyttää nykystä tehokkampaa kierrättämistä.

Liikenne ja teollisuus tarvitsevat 15 akkua yhden tilalle

SER-keskustelusta ajankohtaisen tekee niin sanottu vihreä siirtymä eli yhteiskunnan sähköistyminen. Se näkyy akkujen ja akkumineraalien kasvavana tarpeena.

Suomessa kerätään nykyisin erilaisia akkuja kierrätykseen noin 25 000 tonnia vuodessa.

”Yhteiskunnan sähköistymisen myötä akkujen määrän arvellaan kuitenkin 15-kertaistuvan jo lähitulevaisuudessa”, lyijyakkujen kierrätyksestä vastaavan tuottajayhteisö Akkukierrätys Pb Oy:n toimitusjohtaja Johanna Alakerttula huomauttaa.

Akkujen kysyntä kasvaa, sillä liikkumisen ohessa myös teolliset prosessit sähköistyvät. Akkumineraalien riittämiseksi EU on kiristämässä akkumineraalien sekoitevelvoitteita. Vuonna 2036 uusissa akuissa käytetystä litiumista on oltava kierrätettyä jo 12 %, nikkelistä 15 %, koboltista 26 %, ja lyijystä 85 %.

"Sekoitevelvoitteen ytimessä on tuottajavastuuseen perustuva toimiva keräys- ja kierrätysjärjestelmä, joka palauttaa materiaalit raaka-aineeksi. Sen ansiosta akkujen valmistajat voivat luottaa, että kierrätysmateriaalia todella myös riittää sekoitevelvoitteen toteuttamiseen", Alakerttula painottaa.

Tuottajayhteisöjen Neuvottelukunta TYNKiin kuuluu Suomen Rengaskierrätys Oy:n lisäksi 12 muuta eri materiaaleja kierrättävää tuottajayhteisöä.

Metsäkatoasetus vauhdittaa renkaan kierrätystä 

Tulevaisuudessa kiertotalous näkyy autoissa entistä vahvemmin. Luonnonvarojen riittävyyden ja sekoitevelvoitteen vuoksi kierrätysmineraalien osuus yhä yleistyvien sähköakustoissa kasvaa.

”Euroopan näkökulmasta sekoitevelvoitteessa ja uusiokäytössä on mukana myös huoltovarmuuden ja omavaraisuuden näkökulma, minkä vuoksi kierrätystä on myös kehitettävä”, Alakerttula näkee.

Akkujen ohessa uusiokäyttö näkyy myös autojen renkaissa. Toistaiseksi EU:ssa ei ole sekoitevelvoitetta rengasmateriaalin valmistuksessa, mutta vuodenvaihteessa 2025–26 voimaan asuva EU:n metsäkatoasetus vie osaltaan kehitystä kohti uusiokäyttöä. 

Renkaisiin käytetään noin kolme neljäsosaa maailman luonnonkumista. Metsäkatoasetuksen myötä EU-alueella myytävissä renkaissa ei saa käyttää raakakumia sellaisilta viljelmiltä, joiden tieltä on kaadettu luonnontilaista metsää vuoden 2020 vertailutasoon nähden. 

”Renkaita tarvitaan yhtä paljon edelleen, joten jo kertaalleen tuotettu kumi on kyettävä hyödyntämään renkaissakin uudelleen ja uudelleen. Tuottajayhteisönä meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että renkaat kerätään ja käsitellään hyötykäyttöön mahdollisimman kattavasti”, Takala sanoo.

Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK

Tänä vuonna 10 vuotta täyttävä Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK perustettiin vuonna 2015 Suomessa toimivien tuottajayhteisöjen neuvottelufoorumiksi ja edunvalvojaksi.

TYNKin jäseniä ovat Akkukierrätys Pb Oy, ERP Finland ry, FLIP ry, Recser Oy, SELT ry, SER-tuottajayhteisö ry, Sumi Oy, Suomen Autokierrätys Oy, Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy, Suomen Keräystuote Oy, Suomen Pakkaustuottajat Oy, Suomen Palautuspakkaus Oy, Suomen Rengaskierrätys Oy ja Suomen SUP-Tuottajayhteisö Oy.

TYNK järjesti tuottajavastuualojen polttaviin aiheisiin pureutuvan Tuottajavastuuiltapäivän Tampere-talossa torstaina 6.11.2025. Toimittaja ja tietokirjailija Kimmo Ohtosen juontama tapahtuma keräsi paikan päälle ja videoyhteyden päähän yli 200 kiertotalouden ammattilaista.

Teksti ja kuvat:

Juho Paavola

Palaa otsikoihin