Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Lisää kierroksia
Hyötykäyttö: Suomen nopein 45-vuotias nainen, Jasmina Glad, ottaa uusitulla Veikkolan kentällä lisää kierroksia parantaakseen omaa ennätystään. Veikkolan Veikkojen kotiradalla on ensimmäistä kertaa hyödynnetty suomalaisista renkaista valmistettua uusiomateriaalia.
Tuomio on melkein yhtä nopea kuin Jasmina Glad-Schreven itse.
”Hyvä pinta, eikä tunnu liian pehmeältä. Uudet radat joskus ikään kuin imaisevat piikkaria sisään, mutta tämä ei”, Glad arvioi Veikkolan uunituoretta tartania.
Glad-Schreveniä kannattaa kuunnella, sillä itse asiassa monipuolisempaa kenttätietäjää on vaikea löytää. Viime kesänä Glad pinkoi 400 metrillä Vantaan Hiekkaharjun kentällä 45-vuotiaiden naisten Suomen ennätyksen 60,03.
Yleisurheilukentät ovat ikänsä urheilleelle Glad-Schrevenille tuttuja myös oman juoksuharrastuksen ulkopuolelta. Ammatissaan World Athleticsin eli Kansainvälisen Yleisurheiluliiton antidopingtyössä Glad-Schreven kiertää kenttiä eri maissa. Kotona ollessaan hän valmentaa yleisurheiluseura Veikkolan Veikkojen junioreita.
”Yleisurheilukentät ovat yleisurheilun itsensä lisäksi tosi tärkeitä siksi, että yleisurheilu rakentaa perustan juoksemiselle, hyppimiselle ja heittämiselle. Yleisurheilun kisojen ja treenien ohessa kentillä kuntoillaan ja tehdään paljon oheisharjoittelua muihin lajeihin”, Glad-Schreven huomauttaa.
Rakenna uutta, säästä vanhaa
Veikkolan Veikkojen kotipesänä toimii Veikkolan urheilukenttä Kirkkonummella. Vuonna 2008 uusittu pinnoite vain alkoi muistuttaa Suomen tieverkkoa. Erilaisia paikkauksia oli melkeinpä enemmän kuin sileää pintaa.
”Sisärata oli melkein puhki ja paikkoja oli niin paljon, että juokseminen alkoi olla suorastaan vaarallista. Harjoituksissa piti aina katsoa tarkkaan, kenet uskaltaa laittaa millekin radalle juoksemaan”, Glad-Schreven kertoo.
Kirkkonummen kunnassa kunnollisen kentän arvo nähdään suurena. Kunta päätyi keväällä 2025 uusimaan Veikkolan kentän, ja uusintatyöt nytkähtivätkin käyntiin kesäkuussa 2025. Ensin vanha pinnoite purettiin pois.
”Kykenimme aika hyvin hyödyntämään vanhaa kenttäpohjaa, ja rakensimme joitakin salaojia kuivatuksen tehostamiseksi ja lisäsimme sähkökaivoja. Järkevää ja kiertotalouden mukaista rakentamista on se, ettei rakenneta uudelleen turhaan”, työnjohtaja Jesse Mynttinen Recset Oy:sta kertoo.
Kestävä päällyste on tuotettu lähellä
Veikkolassa juoksu- ja hyppyratojen pohjassa käytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa tuotettua uusiomateriaalia.
Kun pohjatyöt oli tehty ja alusta asvaltoitu, pinnan päälle levitettiin 11 mm:n kerros eli yhteensä noin 44 000 kiloa granulaattia. Se on valmistettu Suomessa kerätyistä renkaista vain reilun 60 kilometrin päässä Veikkolasta Suomen Rengaskierrätyksen kiertotalous¬laitoksella Lopella.
”Rengasmateriaalia käytetään kentissä paljon, mutta aikaisemmin sitä on tuotu Suomeenkin Euroopasta, kun paikallista valmistusta ei vielä ole ollut”, Nordic Arena Service Oy:n toimitusjohtaja Sampo Koskinen kertoo.
Veikkolan remontista vastaava Nordic Arena Service Oy on kenttärakentamiseen erikoistunut yhtiö, joka on perustettu Ruotsissa. Viime aikoina yhtiö on laajentanut toimintaansa myös muihin Pohjoismaihin ja tuonut uutta kilpailua Suomenkin aikaisemmin jo melko vakiintuneille kenttärakentamisen markkinoille.
Yleisurheilukenttien ohessa yhtiö rakentaa myös erilaisia tekonurmikenttiä, -alustoja ja urheilupaikkapinnoitteita.
”Urheilukentillä uusiomateriaalista saadaan paljon hyötyä, sillä se toimii hyvin ja on saatavuudeltaan varmaa. Jos Suomessa saa Suomessa tuotettua materiaalia, sitä on täällä järkevää hyödyntää jo pelkästään kuljetusten kustannusten ja päästöjen vähentämisen vuoksi”, Koskinen näkee.
Uudella radalla kohti uutta aikaa
Veikkolan Veikot aloittaa seuraavan kilpailukautensa uutuuttaan hohtavalla kentällä keväällä 2026. Sitä ennen kentälle päästään jo harjoittelemaan. Juniorien ohessa tartanilla kirmaavat monet kuntoilijat sekä tietenkin ennätysnainen Jasmina Glad-Schreven.
Hänellä on nimittäin vielä kana kynittävänään sekuntikellon kanssa. Nykyinen Suomen ennätys on kiusallisesti neljä sadasosaa liian hidas. Kilpailijan mieli vie aina kohti parempaa.
”Minuutin alittaminen on haamuraja, jonka haluan rikkoa. Vielä se ei ole onnistunut, mutta ehkä ensi kesänä sitten, kun nyt pääsee harjoittelemaankin hyvissä olosuhteissa omalla kotiradalla”, Glad-Schreven sanoo.
Vuosittain Suomessa on uusittava 10–15 urheilukenttää
Suomessa on tällä hetkellä noin 270 kestopäällysteistä yleisurheilukenttää.
”Kenttien määrä riittää aika hyvin. Uusien kenttien rakentamista keskeisempää on olemassa olevien kenttien korjaaminen”, Suomen Urheiluliitto SUL:n kilpailupäällikkö Mika Muukka sanoo.
Uusia kenttiä on viime vuosina rakennettu noin 1–2 kentän vuositahdilla. Korjaustarve on noin 10–15 kenttää vuodessa.
”Kenttämäärä ei kuitenkaan kasva, sillä uudeksi kentäksi tilastoidaan myös sellainen kenttä, missä vanha kivimurske korvataan kestopinnoitteella”, Muukka täsmentää.
Suomen ensimmäinen yleisurheilukenttä valmistui Turun Samppalinnaan 1894. Pääkaupunki Helsingin ensimmäinen eli Eläintarhan kenttä valmistui 1910. Kenttiä alkoi nousta myös muihin isoihin kaupunkeihin, kuten Viipuriin, Tampereelle ja Ouluun 1900-luvun alussa.
”Pitkään radat olivat murskepinnalla, jota sitten ensin vaihdettiin bitumilla tehtyyn kumiasvalttiin. Nykyisenkaltaisia kestopinnoitteita on ollut käytössä Suomessakin 1960-luvulta lähtien.”
Jos jalkansa asettaa mille tahansa urheilukentälle, on todennäköistä, että jalan alla on uusiomateriaalia eli käytöstä poistunutta rengasta, Muukka arvioi. Materiaalin etuna urheilukenttien rakentamisessa on edullinen hinta ja monikäyttöisyys.
”Liimatulla kumirouheella ja sen pintaan tulevalla ruiskupinnoitteella toteutettu rakenne läpäisee hyvin vettä ja on edullinen rakentaa.”
Rengasrouhetta voidaan hyödyntää käytännössä kaikilla sellaisilla kentillä, missä ei ole käytössä niin sanottua täyspolyuretaanista päällystettä tai liimattavaa kumimattoa, kuten Tukholman stadionin Vmax- tai Helsingin Olympiastadionin Mondo-pinnoitetta.
”Mitä kalliimpi ja vaativampaan käyttöön suunniteltu rata on kyseessä, sitä enemmän tarvitaan neitseellisiä materiaaleja ja myös rahaa. Huipputason ulkopuolella kyse on paljolti siitä, miten saadaan ylläpidettyä iso määrä kenttiä niiden käyttötarpeeseen sopivalla tavalla ja kohtuullisilla kustannuksilla.”
Teksti ja kuvat:
Juho Paavola