Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Kotimainen kumirouhe on sertifitoitu FIFA:n kentille
Suomen Rengaskierrätyksen valmistama kumirouhe on saanut laboratoriohyväksynnän käytettäväksi jalkapallonurmissa. Se mahdollistaa kilpatason kenttien ylläpitämisen Suomessa lähituotetun kiertotalousmateriaalin avulla.
Suomen Rengaskierrätyksen valmistama granulaatti on saanut virallisen hyväksynnän käytettäväksi jalkapallonurmissa ja urheilukentillä. Hyväksynnän on testien perusteella myöntänyt Iso-Britanniassa toimiva puolueeton Sports-Labs Ltd -laboratorio, joka testaa kenttämateriaalit kansainväliselle jalkapalloliitto FIFA:lle.
”Renkaista valmistettu rouhe täyttää FIFA:n vaatimukset tekonurmen pehmikkeenä. Suomessa kilpatason kenttiä voidaan rakentaa käyttämällä kotimaisesta jätteestä lähellä jalostettua kiertotalouden materiaalia”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Anssi Takala sanoo.
Suomessa on noin 550 jalkapallonurmea eli tekonurmikenttää. Keinonurmet ovat yhä suositumpia, sillä ne mahdollistavat tasalaatuiset peli- ja harjoitusolosuhteet ympäri vuoden.
”Suurin osa jalkapallonurmista on täysikokoisia kenttiä, pieni osa juniori- ja harrastetason 8 vastaan 8 -peleihin sopivia pienempiä kenttiä”, Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen kertoo.
Varmatoimista kumia tarvitaan biomateriaalien rinnalla
Jalkapallonurmia on rakennettu 2000-luvun aikana paljon.
”Moni kenttä alkaa olla kunnostuksen tarpeessa”, Auvinen sanoo.
Useat kenttiä ylläpitävät kunnat ovat kunnostustöiden yhteydessä etsineet kumirouheen tilalle biopohjaista täyteainetta, kuten korkkia tai maissia. Nykyisin niiden ongelmana on verrattain korkea hankintahinta sekä vaikea soveltuvuus Suomen talviolosuhteisiin.
Kesällä 2025 helsinkiläinen HJK vaihtoi kahden jalkapallonurmensa yhdysvaltalaisesta männystä valmistetun pehmikkeen toistaiseksi takaisin kumirouheeseen (Helsingin Sanomat 11.8.2025). Puupohjainen aines ei kestänyt suolaamista ja ympärivuotisessa käytössä oleva kenttä piti aika-ajoin sulkea olosuhteiden vuoksi.
”Kumin etuna on se, että kokemuksen perusteella se toimii Suomen oloissa varmimmin. Esimerkiksi puupohjainen pehmike tahtoo jäätyä talvella, jolloin kenttä tulee pelaajille vaarallisen liukkaaksi”, Auvinen sanoo.
Euroopan unioni kielsi vuonna 2023 kumirouheen vuodesta 2031 alkaen. Sen jälkeen uusia kenttiä ei nykyisillä täyteaineilla enää rakenneta tai huolleta. Olemassa olevat kentät voidaan sellaisenaan käyttää loppuun.
Koko kenttä on ajateltava uusiksi
Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA testaa pääsarja- ja maaotteluissa käytettävät kentät vuosittain.
”Pääpaino testaamisessa on pelaajien turvallisuudessa sekä siinä, miten tekonurmi jäljittelee aitoa nurmea, eli miten pallo siinä käyttäytyy. Siinä tarkkaillaan pallon ja alustan suhdetta, pallon ottamia pomppuja sekä kiertokitkaa ja iskunvaimennusta”, Auvinen kertoo.
Suomessa tasalaatuiset jalkapallonurmet ovat kasvavan lajin elinehto. Jalkapallon pelikaudesta on tullut ympärivuotinen, mutta nurmikenttien kasvukausi verrattuna Etelä- tai Keski-Eurooppaan on lyhyt.
Auvinen uskoo, että lopulta kumirouheen korvaava biopohjainen täyteaine löytyy, tai kentät opitaan muuten rakentamaan uudella tavalla. Osa kenttävalmistajista tutkii mahdollisuutta rakentaa jalkapallonurmi kokonaan ilman muovikorsien väliin tulevia, kitkaa vähentäviä ja joustoa lisääviä pehmikerouheita.
”Kitkan vähentämisen ohessa pintaan laitettu kumirouhe on myös lisännyt joustoa, mikä on mahdollistanut kenttien rakentamista myös ilman tekonurmen alapuolista joustokerosta. Jos kumirouhetta ei ole, on alapuolisiin joustorakenteisiin investoitava rakennusvaiheessa nykyistä enemmän”, Auvinen toteaa.
Kenttiä huolletaan siirtymäkauden loppuun
Euroopan Unioni myönsi vuonna 2023 kahdeksanvuoden siirtymäajan kumirouheen käytölle jalkapallonurmilla.
”Tällä hetkellä Suomessa kumirouhetta käytetään nurmen uusimisten yhteydessä Veikkausliiga-tason kentillä. Sen toimivuus tunnetaan ja samalla se on materiaali, joka toimii luotettavasti kylmässä kelissä lämmitettävillä kentillä”, Auvinen sanoo.
Anssi Takala näkee biopohjaisten vaihtoehtojen etsimisen myönteisenä asiana. Myös siksi, että kun materiaalien tekniikka kehittyy ja rengasraaka-aineen uusiokäyttö monipuolistuu, tulevaisuudessa rengasta ei välttämättä riitä kenttäkäytön kaltaisiin kohteisiin loputtomasti.
”Samalla tiedostamme, että rouhetta tarvitaan nykyisten kenttien huoltoon useita vuosia. Palvelemme kenttiä ja pelaajia siirtymäkauden aikana. Edistämme samalla palloilijoiden kanssa kenttien fiksua käyttöä, joka pitää kumirouheen kentillä ja poissa luonnosta”, Takala sanoo.
Teksti ja kuvat:
Juho Paavola