Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Kiertotalouden siirtymä vaatii luovaa ajattelua
Toimiva kiertotalous ja uudet innovaatiot edellyttävät uomakipityksen korvaamista luovalla ajattelulla, filosofi Esa Saarinen sanoo. Seitsemättä kertaa Tampereella järjestetty Tuottajavastuuiltapäivä keräsi yli 250 eri alojen ammattilaista pakkausten, materiaalitehokkuuden, hyötykäytön ja kiertotalouden muiden suurten kysymysten äärelle.
Selkeä ratkaisu selkeään ongelmaan. Resepti toimii joskus, mutta kun kysymykset ovat monimutkaisia, tarvitaan kekseliäämpää ajattelua. Filosofi Esa Saarinen mielestä toimiakseen kunnolla kiertotalous edellyttää sitä, että jätehuollon ja hyötykäytön kysymykset opitaan ajattelemaan kokonaan uudella tavalla.
”Villejäkin ajatuksia pitää olla päässä, vaikka voi hyvin olla niin, että sitä parasta ajatusta ei vielä olisikaan edes mahdollista toteuttaa”, Saarinen sanoo.
Kekseliäisyys kuitenkin edellyttää hyppäämistä hetkeksi pois oravanpyörästä, Saarisen sanoin stoppia uomakipitykselle.
”Kun kipitämme arjen uomassa, mielemme ja aivomme ovat suuntautuneet siihen kapeaan tehtävään. Kun mielessämme välkkyy vain numerot Excelin solussa, ohjaamme ajatteluamme tosi kapeaksi, vaikka meidän pitäisi kyetä aina ajattelemaan asioita laajemmin kuin mitä se yksi tehtävä vaatii”, Saarinen sanoo.
Saarinen puhui kiertotaloudesta Tuottajayhteisöjen Neuvottelukunta TYNK Ry:n järjestämässä Tuottajavastuuiltapäivässä Tampereella 1. marraskuuta. Ajattelun ammattilaiselle filosofian hienous ja voima ovat siinä, miten asioita lähestytään muut ihmiset huomioiden. Saarinen uskoo, että kun ihmiset löytävät aidon motivaation kuluttaa nykyistä järkevämmin, tulokset seuraavat perässä.
”Paremman elämän tavoittelussa ei enää ole kyse vain siitä, mitä on parempi elämä. Kyse on siitä, miten elämämme ylipäätään voi jatkua”, Saarinen tiivistää.
Kiertotalouden äärelle saapui ennätysyleisö
Tuottajavastuuiltapäivä keräsi Tampere-taloon Suomen Rengaskierrätys Oy:n lisäksi edustajia 11 muusta materiaaleja kierrättävästä tuottajayhteisöstä sekä 140 muuta vierasta. Lisäksi videostriimin välityksellä toimittaja Katja Ståhlin moderoimaa seminaaria seurasi 120 etävierasta.
TYNK:n puheenjohtaja Arto Puumalainen oli ennätysyleisöstä ilahtunut. Myös siksi, että vierailijoiden taustat ovat entistä moninaisempia.
”Se kertoo siitä, että ajatukset kiertotaloudesta ovat muuttuneet osaksi arkipäiväistä tekemistä yrityksissä, organisaatioissa ja myös kotitalouksissa”, Puumalainen sanoo.
Vaikka tuottajavastuun alaiset materiaalit ovat keskenään hyvin erilaisia, kaikkien kierrätystä ja hyötykäyttöä ohjaavat samat peruskysymykset. Tuotteet pitäisi kyetä suunnittelemaan nykyistä viisaammin ja paremmin kierrätettäviksi. Samalla jo olemassa olevat materiaalit pitäisi kyetä kierrättämään sellaisenaan tai kyetä valmistamaan niistä teolliseen tuotantoon sopivia uusioraaka-aineita.
”Eri raaka-aineista tulee pula, tai niistä on jo nyt pulaa ja samalla sekoitevelvoitteilla lasketaan materiaalien hiilijalanjälkeä. Tarvitaan yhä parempaa suunnittelua ja tehokkaampaa suljettua kiertoa, että materiaalit saadaan käytettyä uudelleen”, Puumalainen linjaa.
Miksi nuoret lajittelevat laiskasti?
Kiertotalous, suljettu kierto ja materiaalien uusiokäyttö edellyttää lainsäädäntöä, joka tukee uusiomateriaalien turvallista käyttöä. Samalla myös tavallisten ihmisten olisi opittava lajittelemaan jätteensä nykyistä paremmin, sillä ruohonjuuritason lajittelu muodostaa kiertotalouden selkärangan.
Suomen Ympäristökeskus Syke tutki suomalaisten asenteita kiertotaloutta ja lajittelua kohtaan viime keväänä. Syken Kiertotalousbarometrin mukaan suomalaiset välittävät kierrätyksestä: noin 85 prosenttia vastaajista on vähentänyt vähintään joskus viimeisen vuoden aikana esimerkiksi uusien tavaroiden hankkimista ja yrittänyt vähentää muovin käyttöä.
”Innokkaimpia lajittelijoita olivat vanhimman ryhmän eli yli 60-vuotiaiden vastaajat, kun taas nuoret aikuiset lajittelivat jätteitään vähiten innokkaasti”, Suomen ympäristökeskus Syke:n kiertotalousratkaisuihin ja jätteisiin erikoistunut dosentti Kati Pitkänen kertoo.
Ympäristökeskustelussa tarvitaan myös toivoa
Samalla jätteiden lajittelussa petrattavaa on etenkin biojätteessä, muoveissa ja tekstiileissä. Esimerkiksi maaseudun haja-asutusalueilla asuvista vastaajista 14 prosenttia vastaajista ja koko maassa 12 prosenttia 20–39-vuotiaiden ikäryhmästä kertoi, ettei lajittele muovia koskaan.
Yksi syy on se, että kaikki eivät usko omalla toiminnalla olevan merkitystä. Pitkäsen mielestä olisikin paikallaan uudistaa puhetapaa ympäristöstä ja kierrättämisestä. Mustasta ei pidä maalata vihreää, mutta ympäristö- ja jätekysymyksiin liittyvää, uhkakuvilla kyllästetty puhetapa kaipaisi monipuolisuutta.
”Ihmisten lajitteluaktiivisuutta kasvattaa tutkimusten mukaan se, että heille kerrotaan selkeästi, mikä hyöty lajittelusta on ja mitä jätteillä tehdään. Hyvistäkin asioista kertominen puolestaan antaisi ihmisille toivoa ja viestisi siitä, että yksilön teoilla on oikeasti merkitystä”, Pitkänen sanoo.
KAINALO
Rengaskierrätyksen kiertotalouslaitos nostaa tuottajavastuun rimaa
Vuonna 2011 perustettuun Tuottajayhteisöjen Neuvottelukunta TYNK Ry:hyn kuuluu 12 eri alojen tuottajayhteisöä. Suomen Rengaskierrätys Oy:n tavoin ne vastaavat jäsentensä puolesta materiaalien lainmukaisesta keräämisestä, kierrättämisestä ja hyötykäytöstä.
TYNK:n puheenjohtaja Arto Puumalainen huomauttaa, että loputtomiin pelkkä lain vähimmäisvaatimusten noudattamine ei tuottajayhteisöillekään riitä. Yhä useammin yritykset ovat alkaneet kysyä tuottajayhteisöiltä entistä kehittyneempää ja materiaalikiertoa tukevaa palvelua.
”Tässä oman kiertotalouslaitoksen rakentanut ja uusioraaka-aineen tuotannon aloittanut Suomen Rengaskierrätys on näyttänyt suuntaa. On mielenkiintoista nähdä, seuraavatko muut tuottajayhteisöt esimerkkiä perässä”, Puumalainen sanoo.
Tuottajavastuuiltapäivä järjestettiin Tampereella ensimmäistä kertaa vuonna 2016. Siitä lähtien Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen on ollut tapahtumassa vakivieras.
”Totta kai. Vaikka tuottajavastuualat ovat keskenään erilaisia, monet kysymykset ja tarve esimerkiksi keskustelulle toimintaa ohjaavien viranomaisten kanssa on yhteinen, Tuominen sanoo.
Mukana Tampereella oli myös Rengaskierrätyksen markkinointipäällikkö Thomas Söderström.
”Viisaushan ei asu yhdessä päässä. Oman alan ihmisille on kiva jakaa omia kokemuksia ja aina voi saada ajatuksia oman toiminnan parantamiseen myös muilta”, Söderström sanoo.
Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK
• Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta perustettiin vuonna 2011 Suomessa toimivien tuottajayhteisöjen neuvottelufoorumiksi ja edunvalvojaksi.
• Lakisääteiset tuottajayhteisöt vastaavat jäsentensä markkinoille saattamien materiaalien keräyksestä ja kierrättämisestä Suomen jätelainsäädännön mukaan.
• TYNK:n jäseniä ovat Akkukierrätys Pb Oy, ERP Finland Oy, Flip Ry, Recser Oy, SELT Ry, SER-tuottajayhteisö ry, Sumi Oy, Suomen Autokierrätys Oy, Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy, Suomen Keräystuote Oy, Suomen Pakkaustuottajat Oy, Suomen Palautuspakkaus Oy, Suomen Rengaskierrätys Oy.
• TYNK järjesti kiertotalouden kysymyksiä luotaavan Tuottajavastuuiltapäivän Tampere-talossa keskiviikkona 1.11.2023.
• Sosiaalisesta mediasta löydät tapahtuman tunnuksella #TVIP2023.
Teksti ja kuvat:
Juho Paavola