Urheilukentät

Jos jalkansa asettaa mille tahansa urheilukentälle, on todennäköistä, että jalan alla on käytöstä poistuneesta renkaasta valmistettua uusiomateriaalia. Vuodesta 2025 lähtien urheilukenttiä on voitu rakentaa tuontitavaran sijaan Suomessa tuotetulla lähiraaka-aineella. Rengasrouhe tarjoaa urheilukenttiä ylläpitäville kunnille edullisen materiaalin, jonka käyttö tukee kunta-alan toimijoita omien hiilienkäyttötavoitteidensa saavuttamisessa.

Kotimainen uusiomateriaali tukee kenttäkuntien taloutta ja hiilitavoitteita

Urheilukenttien tartan-pinnoitteessa käytöstä poistunutta rengasta on Suomessa hyödynnetty jo vuosikymmeniä. Materiaalin etuna urheilukenttien rakentamisessa on edullinen hinta ja monikäyttöisyys. Liimatulla kumirouheella ja sen pintaan tulevalla ruiskupinnoitteella toteutettu rakenne läpäisee hyvin vettä ja on edullinen rakentaa.

Rengasrouhetta voidaan hyödyntää käytännössä kaikilla sellaisilla kentillä, missä ei ole käytössä niin sanottua täyspolyuretaanista päällystettä tai liimattavaa kumimattoa, kuten Tukholman stadionin Vmax- tai Helsingin Olympiastadionin Mondo-pinnoitetta.

Uusiomateriaali kannattaa hyödyntää lähellä

Aikaisemmin urheilukenttien rengasrouhe hankittiin Suomeen ulkomailta, sillä kotimaista valmistusta ei ollut. Vuonna 2025 Kirkkonummen Veikkolan urheilukentän saneeraus aloitti Lopen kiertotaloiuslaitoksellamme valmistetulla kumirouheella uuden aikakauden kenttärakentamisessa.

Kiertotalouden ajatuksen mukaan uusiomateriaali kannattaa jalostaa ja hyödyntää mahdollisimman lähellä, jolloin myös kuljetusten kustannukset ja päästöt pienenevät.

Suurin osa Suomen urheilukentistä on kuntien ylläpitämiä. Lähellä tuotettu kotimainen uusioraaka-aine tukee kuntia kenttien ylläpitämisessä ja saneeraamisessa kohtuullisilla kustannuksilla. Samalla uusioraaka-aineen käyttö auttaa kuntia saavuttamaan omia hiilenkäytön tavoitteitaan.