Tutkimustuloksia
Ohessa keskeisiä renkaisiin liittyviä tutkimustuloksia linkkeineen. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat Suomessa kaikki kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet. Autolehtien rengastesteissä pyritään selvittämään uusien ja osin käytettyjenkin renkaiden keskinäistä paremmuutta. Renkaiden kuntoseurannasta ilmenee, miten kesä- ja talvirenkaiden kunto on kehittynyt vuosien varrella.
Rengasriskit 2000-luvulla
- Tutkijalautakuntien mukaan renkaat ovat riskitekijänä joka seitsemännessä (14,6 %) henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa.
- Renkaiden merkitys korostuu vaativissa ja nopeasti muuttuvissa kelioloissa. Renkaisiin liittyvistä onnettomuuksista 70 prosenttia tapahtuu lumisella, jäisellä tai vetisellä kelillä,
- Useimmiten todetut rengasriskit liittyvät huonokuntoisiin renkaisiin, keliin sopimattomaan rengastukseen tai vääriin rengaspaineisiin.
Renkaiden kesä- ja talvitestit
|
Vesiliirtonopeus kaarteessa |
Jarrutusmatka märällä asvaltilla |
- Test Worldin sadekelitestien mukaan huonokuntoisilla kesärenkailla pitäisi ajaa jopa 30 km/h hitaammin kuin hyvillä renkailla vesiliirron välttämiseksi.
- Märällä asvaltilla jarrutusmatkat pitenevät huonoilla kesärenkailla jopa 10 metrillä 80 km/h tuntivauhdista.
- Puoliksi kulunut talvirengas on märkäominaisuuksiltaan yhtä huono kuin loppuun ajettu kesärengas.
- Vaativilla talvikeleillä kesärenkaiden jarrutusmatkat pitenevät moninkertaiseksi talvirenkaisiin verrattuna.
 |
 |
Renkaiden kuntoseuranta
- Autonrengasliiton kesärengastutkimuksen mukaan 13,8 prosenttia autoilijoista ajaa syksyisin huonokuntoisilla renkailla (kuluneimman renkaan urasyvyys alle 2,5 mm).
- Useimmat ajavat kesärenkaansa huomaamattaan kehnoon kuntoon. Huonorenkaisista autoilijoista vain joka neljäs tiedostaa renkaidensa kunnon.
- VTT:n talvirengastutkimuksessa 8,6 prosenttia autoista oli varustettu renkailla, joista kuluneimman urasyvyys oli alle 5,5 mm.