Rengasrouheesta tehtiin kestävä tie kaatopaikkajyrälle   

On sitä jyrää jonkun kerran tuolta irti kaivettu, kaatopaikkajyrän kuljettaja Kari Kontio muistelee aikoja ennen tanatietä. – Tai no, en minä jäänyt koskaan kiinni, mutta muut, mies virnuilee korkealta jyrän ohjaamosta.

Lähes puolensataa tonnia painava kaatopaikkajyrä tarvitsee kestäviä siirtymäväyliä sadan hehtaarin laajuisella työmaa-alueellaan. Tiemateriaalina aikaisemmin käytetty rakennusjäte ei pärjännyt oikein hyvin tässä tehtävässä. Siksi Oulun Jätehuollon Ruskon jätekeskuksessa jyrän siirtymäreitit, ”tanatiet”, on päällystetty suurijakoisella rengasrouheella. Puolen metrin rouhekerros on pitänyt jyrän eli tanan tiellä nyt vuoden päivät, eikä tietä ole tarvinnut korjailla. Korjaamiselta on säästynyt paljolti jyräkin – aikaisemmin sen piikit kuluivat nopeammin ja jumittunut ajoneuvo sai kalliita kolhuja.

– Selkäkin säästyy nyt, kun tanatiellä ei ole rakennusjätteen kiviä, kuljettaja Kontio lisää. Kaatopaikkajyrässä ei ole jousia, joten kuljettaja tuntee heti jokaisen kolhun. Kuskit eivät tykänneet ikävästä tärinästä, jonka nyt siis kumitie hyvin vaimentaa.

Oulun Jätehuollon työnjohtajana Ruskon kaatopaikalla on Pekka Jaara. Hän oli yhdessä Kuusakoski Oy:n aluejohtaja Janne Huovisen kanssa suunnittelemassa tanatietä. Kumpikaan miehistä ei kuitenkaan ota kunniaa rengasrouhetien ideasta, sillä Jaara muistelee, että kumirouhetta alettiin kokeilla jo yli kymmenen vuotta sitten.

– Sitten, syystä tai toisesta, ryhdyttiin käyttämään rakennusjätettä. Se ei osoittautunut kovin hyväksi valinnaksi. Olisiko rengasrouheen saatavuudessa ollut jotain ongelmia, en osaa sanoa, Jaara juttelee.

Nyt saatavuusongelmia ei ollut, sillä Huovisen mukaan 300-millistä rouhetta oli Kuusakoskella heti ”hyllyssä”. Rouhetta ajettiin tiehen tuhat tonnia.

– Samankokoista rouhetta käytetään moneen muuhun kohteeseen, esimerkiksi maanrakennuskäyttöön, Janne Huovinen kertoo.

Kuusakosken Huovinen ja Jaara kaatopaikkakollegoineen laskeskelivat tanatien tekoon tarvittavan kumimäärän, ja niin tie rakentui. Puolitoista vuotta käytössä ollut tanatie on parantanut kaatopaikkajyrän toimintavarmuutta, kun koneen kunto ei ole ainakaan kulkualustasta kiinni. Sateestakaan tie ei pehmene. Tanatietä kiemurtelee kaatopaikka-alueella kaikkiaan kilometrin verran. Tanatietä pitkin jyrä ajetaan myös huoltohalliin.

– Ei tällaisella jyrällä voi ajaa yhtään esimerkiksi asvalttia pitkin. Se murskaa sen heti, pintapaine on niin kova ja piikit jyrsivät. Hiekkatiehen jyrä painuu. Sehän se kaatopaikkajyrän idea onkin: se jyrää jätekasoja ja tiivistää penkkoja, Pekka Jaara kertoo.

Tanatien käyttöönotto on vain yksi esimerkki Oulun seudun jätehuollon ja Kuusakosken yhteistyöstä.

Jyrän noustessa kaatopaikan harjanteelle ja kadotessa sen taa, paketoi Kuusakosken paalain poltettavaa jätettä muovisiin suurpaaleihin. Valtavat keot valkoisia pyöröpaaleja odottavat ensi vuotta. Silloin avataan kaupungin uusi jätteenpolttolaitos ja se alkaa vastaanottaa jätettä.

Kätevä muovikääre säilöö poltettavan jätteen siihen asti turvallisesti. Vielä edellispäivänä sama Kuusakosken paalainkone pyöräytteli paketteihin autonrenkaita.

Mikä tanatie?

Tana Oy on vaajakoskelainen yritys, joka valmistaa muun muassa kaatopaikkajyriä. Tana-jyrät siirtyvät kaatopaikoilla pitkin ”tanateiksi” ristittyjä reittejä. Siirtymäreitit ovat saaneet nimensä niillä kulkevista kulkuneuvoista. Tana-kaatopaikkajyrät painavat 26 – 52 tonnia.