Lain mukaan rengas on liian kulunut vasta, kun renkaan pääuran urasyyvyys on pienentynyt 1,6 mm:iin (kesärenkaat) / 3 mm:iin (talvirenkaat - nastojen suositeltava ulkonema: yli 0,5 mm). Tällainen urasyvyys on kuitenkin jo riskitekijä - erityisesti sadekelillä. Siksi onkin suositeltavaa, että urasyvyys olisi vähintään 4 mm kohtuullisen turvan saavuttamiseksi. Kuluneen renkaan vaihtaminen ajoissa uuteen on myös ympäristökysymys. Mikäli rengasta ei kuluteta sileäksi, se kelpaa uudelleenpinnoitukseen.

Vaihtamalla renkaasi ajoissa asiantuntijalla lisäät kaikkien tielläliikkujien turvallisuutta ja varmistat samalla, että renkaat päätyvät asianmukaiseen hyötykäyttöön.

Tiesitkö, että...

- autosi on kiinni tiessä vain noin neljän kämmenen kokoisen pinnan alalta
- meillä suomalaisilla on paha tapa ajaa renkaat lähes sileiksi
- joka neljäs kuljettaja yliarvioi renkaidensa kunnon*
- rengastyypistä ja ajotavasta riippuen kesärenkaat kuluvat 4 mm urasyvyyteen tavallisesti 20 000-40 000 ajokilometrin jälkeen

*) Huonokuntoisilla renkailla ajavista kaksi kolmesta luulee renkaitaan todellista paremmiksi. Tiedot perustuvat tutkimusaineistoon, joka kerätään syksyisin järjestettävien rengasratsioiden yhteydessä.

Tekniikan Maailman vesiliirtotestin tuloksia (TM 15/2005)

	Vesiliirto /  suoralla	Vesiliirto /  kaarteessa	Jarrutusmatka /  vakiorengas	Jarrutusmatka /  leveä rengas
uusi rengas	83 km/h	96 km/h	29,3 m	28,3 m
kulunut	67 km/h	82 km/h	30,6 m	30,0 m
loppuunajettu	56 km/h	67 km/h	36,8 m	38,8 m

Testissä käytettyjen renkaiden urasyvyydet olivat hyväkuntoisella renkaalla (8,0 mm), kuluneella minimisuositusten mukaisella renkaalla (4,0 mm) ja lopuunajetulla huonokuntoisella renkaalla (1,6 mm). Lisäksi testissä mitattiin kahden erikokoisen rengasmallin (vakiorenkaan ja leveän renkaan) kuluneisuuden vaikutusta jarrutusmatkojen pituuteen. Vesiliirtonopeudet mitattiin 7-9 mm paksun vesikalvon päällä.